Itsepetosta

Itselleen voi valhdella justiinsa niin paljon kuin haluaa, mutta että uskoisi niihin valheisiin niin se onkin toinen juttu.

Tänään tuli elatusavuista ja asumisesta sovittua. Meinasi itku päästä. Nimi paperiin ja lapset oli "luovutettu" isälle, vaikka ei se niin oikeasti ole, mutta siltä se tuntui. Ihan kuin olisin allekirjoittanut sopimuksen jossa luovun äitydestäni.

Sinkkuelmäkin...on ollut enemmän kaikkea muuta kuin sinkkuilua. Lehdissä se tuntuu niin hohdokkaaltaa, miehiä, kynttiläillallisia, biletystä. Olen juuttunut himaan, tapailen vain kokkia. Eikä siihenkään voi sanoa vain. Kukaan muu ei kiinnosta ja ajatuskin, että tapailisi jotain muuta suorastaan kauhistuttaa.

Luultavasti en tapaisi ketään, ellei Kokki pyörisi kuvioissa. Ellei exää oteta lukuun. Tänäänkin kävimme syömässä. Exä haluaisi kaiken palaavan ennalleen, mutta itse olen tyytyväinen tähän. ainut mik hiertää on huono-omatunto siitä, että olen hylännyt lapset...vaikka totta se ei ole sekään. Se villi sinkkuilu on kyllä vaihtunut silmänräpäuksessä lapsiin, kun vaan tilaisuus on tullut ja onhan noita. Taidan olla nykyisin enemmän, kuin viimeiseen vuoteen olen ollut, lasten kanssa. Näin ne työtkin priorisoituu näemmä.

Sekavaa

Hieman ehkä hämensi, kun lauantaina kävin hakemassa lapset luokse ja Ex-mies lähti reissulle (tän muutaman kuukauden aikana se on käynyt enemmän ulkona, jopa mun kanssa, kuin viimeisen 2-v aikana), niin hyökkäsi halaamaan ennen lähtöä. Eipä siinäosannu muuta kuin halata takaisin. Jäätiin sitten lasten kanssa Exälle yöksi, kun ei mulla ole töllöäkään.

Sovittiin, että pitäisin lapset tiistaihin, tai niin ainakin ymmärsin, mutta ilmeisesti saatan sitten joutua palauttamaan jo huomenna...tai sitten se on huominen päivä exän ja lasten kanssa.

Huomennapa tuo selviää...mutta on tää sekavaa.

Kehen uskoa ja miten näitä miehiä oppii ymmärtämään?

No johan on. Yksi parhaimmista kavereistani soitti, kutsutaanko häntä nyt sitten vaikka Reissaajaksi. Reissaaja on miespuolinen ja olen tuntenut hänet pidempään kuin Ex-mieheni. Aikoinaan meillä oli kätevä Fuckbuddy suhde, kun olin epätoivoinen Yh-äiti ja kaiken lisäksi vielä teini sellainen. Aina kun tyttö oli isällään niin me vietimme Reissaajan kanssa aikaa vällyjen välissä. Ei sitoumuksia, ei lupauksia eikä tulevaisuuden suunnitelmia. Puolenvuoden ajan tapailimme, kunnes tein ikävät källit Reissaajalle ja se suhde päättyi siihen. Tulimme kuitenkin niin hyvin juttuun, että päätimme jatkaa kavereina.

No Reissaaja siis soitti tänään pienessä sievässä ja kertoi että Ex oli soitellut hiljattain ja kysellyt, että oliko hänellä jotain osaa meidän eroomme. Kun kysyin Exältä asiasta, suuttui ja kielsi soittaneensa. Eikä niin vähän suuttunutkaan. Olisi pitänyt Reissaajalle soittaa siltä istumalta.
Täytyy myöntää, että hiukan hämmentää, sillä Ex kyllä tietää, ettei Reissaajalla ole osaa eikä arpaa. Toisaaltaan en ymmärrä miksi Reissaaja taasen valehtelisi moisesta? Ei siinä oikein ole järkeä. Molemmat miehet olen tuntenut yli kymmenen vuotta ja kumpaakin tahtoisin uskoa...nyt en vaan tiedä uskoakko kumpaakaan.

Ex meinasi, että olen keksinyt koko jutun satuttaakseni. Täytyy myöntää, että aloin itsekkin miettimään, että jos olinkin kuvitellut koko puhelun...aika sairasta. Varsinkin, kun tiedän että en.
Niin hämmentävää, niin hämmentävää...

Mutta kun miettii, että Reissaaja on ollut tukena kaikissa niissä asioissa, joissa mies käänsi minulle selkänsä eikä todellakaan käyttäytynyt tilanteiden vaatimalla tavalla, vaan jätti yksin ja kiukutteli vielä perään. Ja että ollaan kavereita, eikä tässä ole mitään suhdesotkuja meillä meneillään, jonka vuoksi pitäisi pakkaa sekoittaa.

Miehet...voiko niitä oikeasti koskaan oppia ymmärtämään?

Huomenna pitäisi Kokkia treffata. Tänäänkin tuli vastaan, kun tulin töistä. Jotenkin huolestuttavasti alkaa tapaamiset tiheentymään ja menemään enemmän siihen suuntaan, että nähdään ihan aina kuin mahdollisuus on...vaikka vain sen muutaman minuutin...kunhan nähdään. Ja meidän tapailut ovat niin teinimeininkiä, että välillä pitää oikein tarkistaa, että minä vuona sitä on oikein syntynyt. Eilenkin vain käveltiin puolitoista tuntia ja juteltiin. Vasta erotessa vaihdettiin muutama pusu. Ällö söpöä...

Katsokkin, että olet V```` paska pano!

Joskus ei voi kuin vaan ihmetellä mihin kaikkeen kundit ryhtyvät, kun on sitä tiettyä luvassa.

Erään kerran Kokki sai minut ihan raivoihin. Olimme erehtyneet kerran lakanoiden väliin ja siitä alkoi sitten tekstiviestittely. Yritimme pysyä mahdollisimman kaukana toisistamme..tai minä yritin pysyä erossa Kokista, mutta kun ei sen paksuun kalloon oikein mahtunut. Toisella kohtaamisella itse sitten flippasin ja jatkoin tekstailua. No erään kerran olimme erehtyä samaan ravintolaan ja siitä käytiin kädenvääntöä, että hilppaako toinen toiseen paikkaan vai ei. Lopulta käskin Kokin jäämään raflaan, niin tulisin potkaisemaan mokomaa äijää. Täytyy myöntää, että silloin itsellä pyöri mielessä lakanoiden laulattaminen Kokin kanssa, mutta kun se ei erinäisitä syistä oikein sopinut. Kokki kuitenkin päätti vaihtaa paikkaa ja ystävällisesti ilmoitti viellä minne, noin niinkuin vahingossa...muka. Hah! Eipä siinä mitään. Tämä neiti hyppäsi loppujen lopuksi taksiin, ajoi perään ja potkaisi Kokkia nilkkaan sormella osoittaen ja sanoen "Sä viet mut nyt kotiin ja katsokkin, että olet vitun paska pano, niin mä jatkan elämääni ja se oli siinä!" Ja ei jumalauta, kundi vei ja oli kuin olikin paskapano. Jos itselle joku tulisi samoilla sanoilla vonkumaan seksiä, nauraisin henkilön maanrakoon.

Mutta kai se on sama mitä miehille heittää, kunhan tekee selväksi, että olis naminamia tiedossa =D

Treffailuja

Kitaristi kävi eilen pyörähtämässä työpaikallani. Eipä siinä ihmeempiä. Lupasin ilmoitella, kun saan vapaata lapsista ja kahvia vailla. Mukava kundi, ei voi muuta sanoa. täytyy toivoa, että pääsee kahvittelemaan pikapuoliin. Vaikka puheista ja pornoluolakuvauksesta, jollainen ilmeisesti kyseisen herran makkari on, luultavasti haluaisi tehdä muutakin kuin nauttia kupillisen kuumaa kanssani.

Kokki pitäisi treffata tänään pikaisesti. Siinä on kyllä hyvä mies suutelemisen suhteen. Jestas..kyllä tällä naisella pyörii sukat jalassa, kun pääsee Kokin huuliin käsiksi. Ja kädentaidoista puhumattakaan! Rehellisesti sanottuna ei ole kukaan miespuolinen niin huolella paneutunut minun nautintoon, mitä kyseinen herra on tehnyt. Ja alkaa nämä saamiset tämän miehen kanssa lähentelemään pikapuoliin sitä, miten montakertaa tuli parisuhteessa saatua..siis muutakin kuin sitä kuuluisaa jatketta :)

Tosin Kokki aiheuttaa hienoista levottomuutta itsessäni. Nään herrasta niin levottomia ja äklösöpöjä unia, että ei mitään rajaa. Niissä on koirat, penskat ja oma pikkuinen mummonmökkikin järven rannalla.

Juu ei kiitos, ei, ei, ei.

Seksi on seksiä ja muu muuna

Täytyy myöntää, että vaikka ero oli mielestäni fiksu ratkaisu, niin silti on joitain asioita joita on ikävä. Kyllähän tässä ikävä ihmisen iholle välillä iskee. Ja kun ei noiden lapsien eteen voi ketään tuoda, niin aika hiljaista on. Kokki on kätevästi tuossa lähellä, joten sitä näkee eniten. Sillä pienelläkin varotusajalla pääsee hätiin, mikäli tarvis tulee (ja noh...enpä keneltäkää muulta ole vielä apuja pyydellyt, kun niin hyvin hommansa hoitaa) ja ainahan se tarvis on, kun vaan mahdollisuus aukeaa.

Tässä sitä naisena on saanut monen ihmisen vihat niskaansa, kun näin nopeasti ei saisi olla mitään sutinaa. Ja ilmeisesti se olisi sitten kuivuttava kasaan ainakin seuraavat kaksivuotta, jonka jälkeen pitäisi muuttaa yhteen jonkun fiksun miehen kanssa. Mutta kun ei kiinnosta. Perkele! Mä olen nainen! Ja justiinsa päässy yhdestä miehestä eroon! Kiitos, mutta EI kiitos!

Itselleni seksi on niin tärkeä osa elämää, että vaikka siinä ei olis papinaamenta tai tulevaisuutta tuloillaan, niin kyllä sitä silti voidaan lakanoita hieman laulattaa. Ja varsinkin Kokin kanssa se on aika mahtavaa. Eipä ole kukaan mies ennen yhtä huolella tätä naista hoidellut. Ja onhan noita kokeiltua tullut.

Toisaaltaan on se sääli, jos nyt Kokkiin jumiudun, kun mahdollisuus olisi tutkia maailmaa. Ja ärsyttävääkin! Sillä en nyt mitään miestä elämääni kaipaa, hetken hupia kuitenkin. Ja Kokin kanssa kevytkenkäisyys on kuitenkin kaukana...joten olenkin miettinyt, että pitäisikö sitä käydä kurkkaamassa muihinkin karsinoihin, että mitä olisi tarjolla...

Sinällään hassua, että on tässä elämässä ennenkin ollut sinkkuäippänä sopiva suhde mieheen. Mitään ei luvattu ja kenellekkään ei esitelty ja tavattiin, kun säpinää tarvittiin. Mutta Kokki ei kuitenkaan istu tähän kategoriaan...kun ei sitä tahtoisi käsistään ollenkaan päästää, kun käsiinsä on saanut.

Tosin kyseiselle kauhanheiluttajalle olen tehnyt selväksi, että ei ole, eikä tule olemaan, ainut mies, jonka kanssa otan maratoonia makkarissa (vaikkakaan...ja älkää kertoko Kokille...näin näyttää käyvän, että ainoaksi jää).

Exän kanssa seksi oli todella hyvää. Sitä kysyttiin parisuhdeterapiassakin, jossa käytiin. Ja terapeutti oli innoissan että sehän on hyvä, kun seksi luistaa niin kyllä sitten muukin.... HAHA. Alkoi kyllä sieppaamaan siinä istunnossa, sillä seksi on seksiä. En mä mun vibraanikaan syömään vie, vaikka sen kanssa onkin hauskaa temmeltää sängyssä =D.

Mutta parisuhteessa on se etu, että saa todennäköisemmin silloin kuin haluttaa. Näin sinkkuna sitä saa, kun tilaisuus avautuu. Aika masentavaa :( ja hiljaista on...

Kiusa se on pienikin kiusa

Ex näemmä päätti sitten olla pitämättä mitään yhteyttä, missään muodossa. Noh mikäs siinä..kaipa se on sitten anopin välityksellä setvittävä lasten hoitoja. Sen verran kävi kyllä sieppaamaan, kun yritin tavoitella kysyäkseni muutamaa juttua, että olkoot. Onhan tässä tätä kokemusta muksuista jo kerennyt hankkimaan. Että kiukutelkoot, jos sillä mieli paranee. Hankalaksi kyllä menee, mikäli aikoo pidempääkin jatkaa. Mutta kaipa tuo tokenee. Kiusa se on pienikin kiusa.

Huomenna onkin sitten iskän vuoro pitää lapsia. Tosin taitavat karata mökille mokomat (siis lapset) mikäli ilmat sallii. Hiukan olen kade. Olis se kiva itsekkin lökötellä ilman telkkaria, radiota ja kaupungin kiireitä. Mutta sinne meni mökkikin sen eron myötä...ehkäpä sitä sitten joskus on oma piilopirtti jossain. Jos ei muuta, niin teltta kainaloon ja metsänsiimekseen leikkimään mökkiläistä. Pari lautaa hämäykseksi ja kamina pihalle leikkimään saunan virkaa :)

Löysin tänään neliapilankin ja kyllähän se heti näytti onnea tuovan. Serkku, joka astui eilen avioon pyysi kuskaamaan kotiin ja siitä reissusta jäi käteen kasa herkkuja, ruokaa ja viinilasit :) Eipä tarvi kaupassa käydä. Makkarat taidan tosin lahjoittaa Exälle, jos vaikka haluavat makkaraa grillailla. Itsellä kun ei grilliä ole, eikä saunaakaan, että vois kiukaalla paistaa saunamakkarat :)

Toisen yhtä epätoivoisen sinkkuäiskän kanssa tänään päiviteltiin ukkoja ja sitä miten niiden perässä ei ihan aina pysy. Mutta toisaaltaan...vois olla vielä tuskastuttavampaa, jos sitä tajuaisi pitävänsä naisista. Niitä kun ei ymmärrä edes toiset naisetkaan =/

Ekat treffit

Ei mennyt kokkailut ihan putkeen. Lihasta tuli kuivaa ja ekan täytteen kerkesin polttaa pohjaan. Onneksi en toista. Syötin kokille Fetasalaattia ja täytettyjä liharullia, joihin tungin sisään sinihomejuustoa, herkkusieniä valkosipulia sekä chiliä. Oli muuten hyvä täyte. Herkkusienet, chilin ja valkosipulit paistoin ensin oliiviöljyssä. Ruokajuomaksi Italialaista punaviiniä. Eipä siinä mitään...kello oli jotakuinkin lähempänä kymmentä illalla, kun ruoka oli valmis. Kehui kovasti valmistamaani pöperöä, mutta en taida mennä uskomaan. Vaikka olen surkea kokki, niin makuaistissa ei kyllä ole mitään vikaa. Ja liha oli kuivaa ja ylikypsää.

Eipä siinä mitään, ilta jatkui ruuan jälkeen lähibaarissa, jossa kävin kiekumassa mikkiin Kokin sekä muiden asiakkaiden kauhuksi. Tuli muutama otettua liikaa, mutta pysyin sentään tanssilattialla pystyssä, kun Kokki pyöräytteli minua parkettia pitkin muiden humalaisten kiekuessa vuoroillaan siihen samaiseen mikkiin.

Jatkot olivatkin sitten kämpillä, jossa Kokki yritti esitellä suullisia taitojaan, mutta epäonistui pahasti, koska aloin kuorsaamaan keskenkaiken. Ihan oikein sille =) Potut pottuina, vaikkakaan ei sentään ole koskaan sammunut kesken kaiken...

Rytinäystävällinen pöytä

Tänään saan vihdoin keittiön pöydän. Sen ostossa oli yksi kriteeri, sen piti olla rytinäystävällinen. Ja kuulema on, tukiraudat jaloissa etteivät katkea..mikäli jälkiruoka nautiskellaan poikkeuksellisen raisussa muodossa :)

Kokille ehdottelinkin pöydän sisäänajoa, kun oma sänkyni on niin surkea, että siinä pitää olla
SM-tason urheilija, jos meinaa suoriutua tämän naisen viihdyttämisestä. Sohva onkin jo kokeiltu ja sisään ajettu ;)

Mistä näitä miehiä tulee (ei ainakaan saunalahdelta)

Muuttolaatikot ovat tuskin löytäneet tiensä uuteen asuntooni. Taakse on jäänyt kymmenvuotinen suhde, josta muutama kerettiin olla papinkin siunaamana. Hyvä ettei vannottu kuolemaan asti...ei sitä näin nuorena vielä viitsi kuolla. Ja siinähän olisi sitten vedetty pitkää tikkua, että kumpi lähtee jalat edellä ja kumpi tulee perässä sitten joskus.

Ero olisi varmaan paljon jännempi jos se olisi ollut riitaisia, mutta ei. Sovussa laitettiin lusikat jakoon ja itse hävisin ehkä eniten..niin rahallisesti kuin henkisesti. Ex taasen taisi saada ikuiset traumat naisista. Ja Exälle on ollut vaikeaa ymmärtää, miten minä jatkan elämää, kun hän vasta yrittää ymmärtää.

Ilkeänä naisena, huonona äitinä sekä varsinaisena noita-akkana on puhelimeen kertynyt jo miesten numeroita ja treffikutsuja sadellut sieltä täältä. En koskaan ole elämäni aikana ollut varsinaisilla treffeillä, joten sen suhteen olen ihan hukassa. Seksiä sentään tuli harrastettua ennen Exää muiden kanssa, joten sen suhteen ei ongelmaa ole ja kun oli vilkas seksielämä parisuhteessakin, niin tiedän sentään mitä miehille pitää tehdä ja mihin mikäkin osa kuuluu kummankin kehosta.

Ja onhan tässä näitä kokeilu versioita (ja osaa jo kokeiltukkin):

1. Kokki, jolle lupasin tehdä onnetonta ruokaa, kun en vaan osaa.
2. Kitaristi, jolle lupasin, että saa tulla kokoamaan huonekalujani.
3. Ex, jolle lupasin kunnon suullisen näytteen, kun pusikko on trimmattu (exä seksi on muuten uskomattoman hyvää).
4. Prätkä kundi, joka lupasi viedä ajelulle ja koeajoa muutoinkin ;)
5. Pilotti, joka on osoittanut kiinostustaan, mutta itse vielä epäröin.

Sitten on muutama muu mies, jotka pyörivät nyt ihan muutoin vain kuvioissa ja joiden kanssa ei mitään säätöä ole tullut viriteltyä, eikä välttämättä tulekkaan.

En ole vielä mikään vanha harppu, itseasiassa todella nuori siihen verrattuna miten paljoon olen jo kerennyt. Lapsiakin on Matti Vanhasen toivoma määrä (3 kipaletta), joista vanhin asuu luonani ja nuorimmat isän luona. Tosin välimatkaa on hurjat 5min kävellen, joten aika jaettuna tämä vanhemmuus menee. Tosin sitä on jakamassa myös Ex-anoppi joka kesän on asustellut entisessä kodissani (ja josta juuri muutin pois). Mukava nainen, mutta on se niin, että minun kodissa määrää tasan yksi nainen ja se olen minä. Ex asukoot vaikka sitten äitinsä kanssa, niinkuin joskus ehdotinkin.

Voisi luulla, että olo olisi surullinen, mutta aika vapauttavaa tämä on. Saan itse päättää miten lapseni hoidan, kotini sisustan ja mihin mikäkin tavara kuuluu. Entinen asunto oli aikalailla astioita myöten anopin käsialaa ja loput miehen, ellei sohvaa ja keittiönkaappeja sekä teinin huonetta otettu lukuun. Niin ja piha, jossa kasvaa vaan rikkaruohot ja muurahaiset.

Täytyy myöntää, että haikeana entisen kotini jätin ja varsinkin keittiön ja aika ankeilla mielin vuokraluukkuun muutin. Mutta minkäs teet. Kaikki lapsuuden haavet toteutuivat ja sitten totesin, että en niitä tahtonutkaan. Omituinen on ihmis mieli.

Luultavasti en enään koskaan ryhdy suhteeseen ja jos ryhdynkin, niin avoimeen sellaiseen. Meressä on paljon kaloja ja minä se tykkään kalastaa sekä maistella eri lajeja ;)